Liikkuuko
lapsesi kapitalistijengeissä?
Näinä
päivinä nuorison keskuudessa on tulipalon tavoin levinnyt
vaarallinen virtaus, joka saa monen nuoren uhraamaan itsensä
kapitalismille. Kapitalismi oli alun alkujaan ainoastaan yksityiseen
omistukseen ja teolliseen palkkatyöhön perustuva talousjärjestelmä,
mutta nykyään se on kokonaisvaltainen yhteiskuntajärjestelmä,
joka on ulottanut lonkeronsa joka paikkaan minne valkoinen mies
on astunut. Kapitalismissa ei siis oikeastaan ole mitään
uutta, paitsi että se on viime aikoina huolestuttavalla tavalla
vallannut lasten kulttuuria äärimmäisen aggressiivisen
markkinoinnin avulla. Siksi kapitalistijengeihin saattaa liittyä
yhä nuorempia – ja
yhä valmiimpia – jäseniä. Juuri tällä
hetkellä sinunkin lapsesi saattaa olla liittymässä
äärimmäisen vaaralliseen kapitalistijengiin, joista
on miltei mahdotonta erota – paitsi kuoleman kautta.

MISTÄ
JENGINUOREN TUNNISTAA?
Nuoren lähipiiri
ei useinkaan huomaa niitä hyvinkin salakavalia muutoksia, joita
kapitalismista kiinnostuneessa nuoressa on mahdollista havaita.
Nuoren kaveripiiri vaihtuu äkkiarvaamatta ja hänen pukeutumisensa
muuttuu samoihin aikoihin miltei samanlaiseksi kuin hänen jengitovereillaan.
Kapitalistimiesten pukeutuminen muuttuu hieman neljännesvuosittain
tapahtuvien suurten muotiesitysten tahtiin, mutta se on viime vuosina
ollut useimmiten vaaleahkoon pukuun ja kravattiin perustuva jengiunivormu
– samanlainen kuin talouselämämme johtajilla sekä
poliitikoilla. Kapitalistijengien naisten pukeutuminen vaihtelee
enemmän, mutta piikkikorot ja amerikkalaistyyliset silikonirinnat
ovat varsin yleisiä. Yhdysvallat onkin kapitalistimuodin mekka.
Sekä naiset, että miehet jopa valkaisevat hampaitaan.
Kapitalistijengiläisen
pukeutuminen vaihtelee kuitenkin jengiläisen hierarkkisen aseman
sekä jengin luonteen mukaan, joten et voi huokaista helpotuksesta
vaikka lapsesi ei täyttäisikään näitä
stereotyyppisiä ulkoisia tunnusmerkkejä (esimerkiksi rock-eliittiin
kuuluvilla on usein pitkä hyvin hoidettu tukka, kun taas uskonnollinen
eliitti pukeutuu kokovalkoiseen ja hampaat ovat tavallistakin valkaistummat).
Ulkoisten tunnusmerkkien puuttuessa kapitalismikierteeseen langenneen
nuoren voi silti tunnistaa arvomaailman kieroutumisesta sekä
persoonallisuuden vähittäisestä tuhoutumisesta.
PERSOONALLISUUDEN
KIEROUTUMINEN
Kapitalistijengiläisen
arvomaailma muuttuu ja kieroutuu usein varsin nopeasti. Omaisuus
ja asema alkavat nuoren mielessä tuntua yhä tärkeämmiltä
arvoilta. Inhimillinen, saati sitten rakkaudellinen suhtautuminen
jengin ulkopuolisiin ihmisiin loppuu kokonaan – nuori näkee
heidät vain "omien" pyrkimystensä välineinä;
kauppatavaroina. Valtiollinen ja muu väkivalta tuntuu hänestä
ainoalta ratkaisulta sosiaalisiin ongelmiin ja useimpiin arkipäivän
tilanteisiin. Kosto, viha ja kateus muodostavat yhä suuremman
osan hänen tunne-elämästään. Kosto on muka
oikeutettu rangaistus kaikille, joiden jengiläinen kokee tulleen
pyrkimystensä esteeksi. Viha ja kateus kohdistuvat häntä
hierarkiassa ylemmässä asemassa oleviin, hänen kilpailijoihinsa
sekä jopa köyhiin, jotka jengiläisen uuden uskomusjärjestelmän
mukaan ovat köyhiä nimenomaan heidän oman laiskuutensa
ja tyhmyytensä takia. Jos jengiläinen uskoo jumalaan,
hän kuvittelee Jumalan rankaisevan köyhiä laiskuudesta
ja uskon puutteesta. Täällä Euroopassa kapitalistit
nykyisin selittävät köyhyyttä usein köyhien
huonolla karmalla ja alhaisella henkisen kasvun tasolla. Jengiin
liittyneen nuoren käsityksen rippeetkin esimerkiksi yhteiskunnan
olemassaolosta hämärtyvät uuden uskomusjärjestelmän
myötä.
JENGIEN
HIERARKKISUUS MIELIPUOLISTA
Kapitalistijengit
ovat äärimmäisen hierarkkisia ja poikkeuksetta miesten
johtamia. Oma ajattelu on täysin tai ainakin melkein kokonaan
kiellettyä, koska jengijohtajilla on aina ylin valta ideologisissa
asioissa. Silti myös jengin johtajan asema on vaarallinen tulevaisuuden
ihanne kehittymässä olevalle nuorelle, sillä jengijohtajakin
on vain kapitalismin perustuksiin syvälle uurtuneen hierarkian
orja – asemansa säälittävä uhri, kaikista
ulkoisista etuoikeuksistaan huolimatta. Jengihierarkiassa kiipeäminen
merkitsee aina minuuden vähittäistä tuhoutumista.
Kapitalistisen
järjestelmän yleisimmät seksuaali-instituutiot ovat
prostituutio ja avioliitto, jotka kapitalistijengeissä käytännössä
merkitsevät aina samaa asiaa. Naisilla ei ole lainkaan seksuaalista
koskemattomuutta. Poikkeuksena on jengin pääjohtajan vaimo,
jolla on oikeus kieltäytyä häntä hierarkiassa
alemmalla tasolla olevan jengiläisen vaatimuksesta seksuaaliseen
aktiin – ellei hänen aviomiehensä toisin määrää.
Hierarkiassa alempana olevilla naisilla ei ole juuri minkäänlaisia
oikeuksia, ei edes sen vertaa, mitä pääjohtajan vaimolla
ja jengin miehillä on. Kapitalistijengit ovatkin hierarkkisuudessaan
ja yleisyydessään huomattavaasti vaarallisempi uhka yhteiskunnalle
kuin moottoripyörä- ja saatananpalvontajengit, joista
viime aikoina on paljon kohuttu.
MITÄ
TEHDÄ?
Jos perheessäsi
tai tuttavapiirissäsi on herkässä iässä
olevia nuoria, yritä estää heidän mahdollinen
ajautumisensa kapitalistijengiin. Perustele asiallisesti , miksi
niihin ei missään nimessä kannata liittyä. Autoritäärinen
reagointi vain pahentaa asiaa – et saa itse joutua paniikkiin,
vaikka kyse onkin kuolemanvakavasta vaarasta. Vaikeissa tapauksissa
voit aina kääntyä esimerkiksi anarkistiliiton puoleen,
josta voit saada ilmaiseksi tai korkeintaan omakustannushintaan
kirjallista materiaalia tai matkakuluilla riittävän uskottavan
keskustelijan kotiisi puhumaan nuorelle järkeä.
Väärinajattelija # 2 (1998), s. 24-25.
|