Uusi alku

Väärinajattelijaa julkaistiin alunperin 90-luvun lopulla pienessä A5-koossa pari numeroa. Joensuusta käsin ilmestynyt pienlehti hiipui tuolloin samaan aikaan kuin anarkismin nimeä kantava toiminta yleisemminkin. Pari vuotta sitten Väärinajattelijaa pyrittiin herättämään henkiin vanhassa formaatissa, vaikkakin sisällöltään hieman vähemmän underground-henkisenä. Yritys jäi tuolloin yhteen numeroon. Anarkistista ja antiautoritaarista keskusteluyhteyttä rakentavalle foorumille on kuitenkin ollut selvä tilaus nimenomaan syvällekäyvempien, teoreettisempien ja kulttuurisempien näkökulmien osalta. Pohdiskelevampi ote ja erilaisten – ristiriitaistenkin – näkemysten tuominen yhteen voi osaltaan elävöittää vapaudenhenkistä toimintaa ja ehkäistä sen strategisia umpikujia.

Uuden Väärinajattelijan taru alkoi viime syksynä, kun anarkistien maanlaajuisella sähköpostilistalla ilmeni kiinnostusta lehden tekemiseen. Mukaan ilmoittautui ihmisiä ympäri maan ja tällä hetkellä tekijöiden sähköpostilistalla on jo parikymmentä henkeä. Uudistetun lehden ja laajenneen tekijäjoukon kunniaksi on myös numerointi aloitettu uudelleen ykkösestä. Väärinajattelijan tekijäkunnan laajeneminen aiheuttaa luonnollisesti päänvaivaa lehden toimituksellisten käytäntöjen, erilaisten taitojen kohtaamisen ja voimavarojen jakamisen suhteen. Näiltä osin lehti on vasta etsimässä sopivia ratkaisuja. Tulevia numeroita tehdessä pyrimme kehittämään osallistumiseen perustuvia, yhteistoiminnallisia ja hierarkiattomia sisäisiä käytäntöjä, mutta samalla turvaamaan lehden tekijöille yksilöllisen työrauhan ja vapauden tehdä asioita omalla tavallaan. Sopivien käytäntöjen rakentumiseen liittyy maantieteellisesti hajaantuneessa, näkemyksellisesti moninaisessa ja toisilleen usein entuudestaan tuntemattomassa joukossa ongelmia ja jännitteitä, mutta minkään uuden luominen tuskin koskaan on ongelmatonta tai tapahtuu ilman virheitä ja niistä oppimista.

Myös monet uuden Väärinajattelijan artikkelit käsittelevät toiminnan muotoja ja käytäntöjä, organisaatiorakenteita tai niiden puuttumista. Anarkistinen toiminta on perinteisesti ollut eräänlainen runsaudensarvi vastarinnasta vaihtoehtojen rakentamiseen, suoran demokratian ammattiyhdistystoiminnasta intentionaalisten yhteisöjen muodostamiseen, provokatiivisista tempauksista toimimiseen arkipäivän elämänympäristössä ja suurten ihmisjoukkojen mielenosoituksista kulttuurisempaan vaikuttamiseen ja yksilöllisen elämäntavan muuttamiseen – tuhansine eri variaatioineen. Näitä kaikkia on yhdistänyt itseorganisoitumisen periaate ja kieltäytyminen edustuksellisuudesta. Anarkia nousee esiin siellä, missä ihmiset voivat suoraan toimia omissa ja yhteisissä asioissaan ilman keskitetyn vallan instituutioita ja on aivan luonnollista, että tällainen toiminta etsii koko joukon erilaisia ilmenemismuotoja. Erilaisten toiminnan muotojen ja organisoitumistapojen taustalla on usein filosofisia ja strategisia näkemyseroja, mutta myös eroja elämäntilanteissa, kulttuureissa, sosiaalisissa taustoissa tai yksinkertaisesti luonteenpiirteissä. Jos toiminnan ja järjestäytymisen päämäärät ovat vapaudellisia ja tähtäävät alistussuhteiden ja hallitsemisen koneistojen lakkauttamiseen, täytyy myös sen menetelmien olla yhtä lailla vapaudellisia ja jokaisen itse omista lähtökohdistaan omaksuttavissa. Anarkistinen yhdessä ja erikseen toimiminen perustuu keskinäiseen apuun ja solidaarisuuteen erilaisten vapaudellisten kamppailujen kesken, ei näiden asettamiseen hierarkkiseen tärkeysjärjestykseen.

Miksi sitten kutsua lehteä Väärinajattelijaksi? Inspiraatio lehtemme nimeen lienee alunperin lähtöisin George Orwellin romaanista Vuonna 1984. Orwellin romaanissa Oceaniaksi nimetty totalitaarinen järjestelmä pyrkii ikuistamaan itsensä, olemaan lopullinen järjestelmä, jonka vuoksi se on äärimmäisen mustasukkainen kaikkea virallisesta oikeaoppisuudesta poikkeavaa kohtaan. Oceania ei pyri vain tukahduttamaan sitä vastaan asettuvia tekoja, vaan myös tekemään kaikenlaiset väärät ajatukset käytännössä mahdottomiksi. Ajattelua uudistava luova kielellinen rikkaus poistetaan äärimmilleen yksinkertaistetun uuskielen avulla ja historia hävitetään kirjoittamalla se päivittäin uusiksi, jolloin se asettuu tukemaan vallanpitäjien kulloistakin politiikkaa: ”Näin on aina ollut.”

Väärinajattelu voi kuitenkin olla enemmän kuin pelkkä oikeaoppisuuden negaatio – pyrkimystä pois dogmaattisista ’oikeinajattelun’ malleista. Se voi olla rakentava ja käytännöllinen idea, jossa erilaiset alistussuhteisiin pohjaamattomat ristiriidat, niiden sietäminen ja taito ratkaista niitä, ovat niin yksilön autonomian kuin yhteisön vapaudenkin takeita.

Jukka Laitinen

PS. Väärinajattelijan ensimmäinen numero on käännöspainotteinen. Tulevaisuudessa pyrimme hieman vähempään käännösten määrään ja monipuolistamaan lehteä muutenkin, vaikka lehden yksi päätehtävä on tuoda suomenkieliseen keskusteluun täällä ennestään huonosti tunnettuja kirjoittajia ja näkemyksiä. Tällä saralla on hyvin paljon tehtävää. Lehden tärkein tavoite on kuitenkin kehittää laadukasta suomenkielistä anarkistista ja vapaudenhenkistä kirjoittamista ja keskustelua.

Jos haluat mukaan lehden tekemiseen tai sinulla on ideoita tai palautetta lehden suhteen, ota yhteyttä toimitukseen. Seuraavassa numerossa voimme tarvittaessa myös aloittaa keskustelusivut, joilla voi kommentoida lehden artikkeleita tai tuoda esiin muita kysymyksiä. Emme kuitenkaan lupaa automaattisesti julkaista meille toimitettua materiaalia.

Pyrimme saamaan Väärinajattelijasta ulkoasullisesti omaleimaisen julkaisun. Tähän tarvitsemme useampien kuvittajien ja piirtäjien apua, jotta lehti pysyisi myös aikataulussaan. Jos olet kiinnostunut juttujen kuvittamisesta, ota yhteyttä!